15.11.2010

Suvaitsevaisuudesta ja maailmankatsomuksista

Keski-Lahden kirkkoherra Pekka Särkiö esittää kirjoituksessaan "Kirkossa on tilaa kaikille" (Uusi-Lahti 10.11) toteamuksia, jotka ovat kovin yksipuolisia. Lapsilla ei voi olla pienestä pitäen uskonnollisia kysymyksiä, jos heitä ei uskontosaduilla kasvateta. Pienellä lapsella ei ole minkäänlaista halua rukoilla, eikä turvautua Jumalaan, ellei hänelle erikseen näistä asioista kerrota. Pienen lapsen luontaiset kysymykset, kuten "mistä vauvat tulevat", tulevat arjen asioista, eivät uskonnoista. Lapsilla ei ole riittävää ymmärrystä käsitellä uskonnon kaltaisia abstrakteja asioita.

Lapsia ei tule vähätellä, eikä heitä tule pakkoliittää kasteessa mihinkään uskontoon, kuten heitä ei tule liittää minkään poliittisenkaan puolueen jäseneksi, missä lapsen ajatusmaailmaa kavennetaan liian yksipuoliseksi. Kaikki lapset ovat syntyessään uskonnottomia ja heidät tulisi kasvattaa tiedon, järjen ja suvaitsevaisuuden avulla, kunnes he ovat kykeneviä muodostamaan omat mielipiteensä uskonnoista. Kaste ei takaa turvallista perustaa elämälle, vaan turvallisen perustan elämälle luovat hyvät ja rakastavat vanhemmat, ympäristö, avoimuus ja suvaitsevaisuus. Nämä asiat ovat lähtöisin meistä itsestämme, eivät mistään yksittäisestä uskonnosta. Totta on, että myös kristinusko sisältää nämä hyvät ja hienot perusteet, mutta se ei tee niistä kristinuskon yksityisomaisuutta. Myös uskonnottomilla lapsilla on oikeus turvalliseen perustaan elämälle, ilman uskontoja.

Kirkossa tuntuu olevan tilaa kaikille, paitsi homopareille jotka haluavat vihkimisen. Jos kirkko ei suostu vihkimään kaikkia pareja (myös homopareja), tulisi kirkolta poistaa vihkimisoikeus kokonaan. Suuntaus vihkimisissä viime vuosina on kuitenkin ollut selvästi siviilivihkimisten suuntaan ja viime vuonna jo 43,4 prosenttia solmituista avioliitoista oli siviilivihkimisiä. (Lähde: YLE) Tämä tarkoittaa sitä, että maistraattien työmäärä tulee varmasti vielä kasvamaan siviilivihkimisten edelleen lisääntyessä ja valtion tulee tähän varautua esimerkiksi vapauttamalla vihkioikeus järjestöille, kuten Pro-Seremonioille.

"Vapaa-ajattelijat arvioivat uskontoja kriittisesti ja yrittävät vapauttaa ihmisiä uskontosidonnaisuudesta, koska uskonnot ovat erhettä." (Lähde: Vapaa-ajattelijain liitto) Vapaa-ajattelijoiden tarkoitus ei ole rajoittaa uskontoa tai rajata kirkon jäseniä pelkästään tosiuskoviin, vaan herätellä ihmisiä miettimään syitään kuulua kirkkoon. Ovatko he jäseniä ja "tapauskovaisia" vain sen tähden, että heidät on lapsena kastettu kirkon jäseniksi? Liittyisivätkö he nyt kirkkoon, jos heitä ei olisi siihen jo lapsena kastettu? Viime aikojen kirkosta eroamiset kertovat siitä, että moni on kuulunut kirkkoon tahtomattaan ja he ovat nyt alkaneet ajatella itsenäisesti ja laajemmin omaa maailmankatsomustaan. Vain kukin voi itse nähdä sisimpäänsä ja tehdä sen pohjalta omat valintansa.

Lahden Vapaa-ajattelijat Ry

2 kommenttia:

  1. Pikkasen kommentoin tuota, toki asiallista tekstiä:
    "Totta on, että myös kristinusko sisältää nämä hyvät ja hienot perusteet, mutta se ei tee niistä kristinuskon yksityisomaisuutta."
    Näin sanotaan, että kristinusko sisältää nuo hyvät perusteet. Mutta onko näin? Riippuu TAAS siitä, minkä kohdan Raamatusta lukee. Esim. jossain käsketään vihaamaan... Ja toisaalta, kuinka raakalaismaista mallia omilla päätöksillään Jumala antaa varsinkin VT:ssä. Jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Totta on, että joka asiaan löytyy omat ääripäänsä. Suomessa ainakin mainostetaan enemmistönä tuota "hyveellistä" kristinuskoa, johon tekstissä siis viitataan. Ongelmahan ei Raamatussa ole se, että mitä siellä lukee, vaan se, että miten sieltä luettuja tarinoita hyödynnetään.

      Poista